Maakaasun hydraulinen murtaminen (fracking)

Olen viime aikoina kasvattanut omaa tietämystäni frakkauksesta, eli maakaasun hydraulisesta murtamisesta. Meillä Suomessa aihe ei ole kovinkaan tuttu tai ajankohtainen, koska maakaasuesiintymiä ei täällä ole. Sen sijaan aiheesta on saatavilla paljon mielenkiintoista tietoa Yhdysvalloista, missä puhuttaa paljon nk. Marcellus Shale (https://en.wikipedia.org/wiki/Marcellus_Formation), yksi maailman suurimmista maakaasuesiintymistä, ja sen hyödyntäminen. Katsoin taannoin mielenkiintoisen dokumentin aiheesta. Vaikka Josh Foxin Gasland (https://en.wikipedia.org/wiki/Gasland ja http://www.imdb.com/title/tt1558250/) on jo viiden vuoden takaa, antoi elokuva hyvän katsauksen maakaasun poraamisen vaikutuksista erityisesti yksilötasolla. Sen sijaan tässä dokumentissa ei liiemmin puhuttu frakkauksen vaikutuksista laajassa mittakaavassa, esim. ilmastonmuutoksen kannalta, vaikka on tiedossa, että frakkauksesta aiheutuu myös merkittäviä kasvihuonepäästöjä. Suosittelen kuitenkin dokumenttia aiheesta kiinnostuneille. Erityisen kiinnostavaa on hydraulisessa murtamisessa käytetyn nesteen (fracking fluid) koostumus ja jätenesteen käsittely. Väitetään, että neste koostuu noin 600 eri kemikaalista, joista yli puolet ovat karsinogeenisiä. Nestettä myös käytetään hirvittävän suuria määriä, mutta vain noin puolet käytetystä nesteestä saadaan talteen ja käsitellään jätevetenä. Mielenkiintoisia ovat myös murtamisen vesistövaikutukset sekä se, kuinka paljon poraustorneja on tietyillä alueilla, käytännössä ihmisten pihapiireissä (vrt. öljynporaustornit Etelä-Louisianassa 1930-luvulla, joista taannoin näin kuvia toisessa dokumenttielokuvassa). Näistä löytyy kartta mm. yllä olevan wikipedialinkin takaa.  Elokuvassa esitellään myös ns. Halliburton loop hole, joka on kaasuyhtiöille myönnetty poikkeus ympäristönsuojelusäännösten noudattamisesta (mm. muuta teollisuutta koskevat vesistönsuojelumääräykset eivät koske kaasuyhtiöitä). Kyseinen säännös vietti juuri tänä vuonna 10-vuotispäiväänsä. Kaasuyhtiöt ovat siis saaneet toimia melko vapaasti suhteessa muita teollisuuden aloja säänteleviin määräyksiin jo vuosikymmenen ajan. Elokuvalle on myös tehty jatko-osa Gasland II, jota en valitettavasti vielä ole saanut käsiini, mutta odotan innolla sen näkemistä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s